Wednesday 6 November 2013

Ruokailun vaikeus

Eilen tein varmasti hedelmien ja vihannesten syonnin ennatyksen. Lahiaikoina olen nimittain syonyt tasta osastosta vain banaania, kurkkua ja purkkiananasta. Kausittain myos jotain erikoismielitekoja. Naita on paljon. Voin syoda jotain ruokaa kauan, kunnes sita ei tee enaa yhtaan mieli.

Etsin edelleen itselleni parasta ruokavaliota. Kaikista tarkeinta olisi syoda monipuolisesti.




2010 vuoden lopussa aloitin karppauksen ja sita jatkui 2013 vuoden alkuun. Karppaus toimi hyvin silloin alkuun ja minulla oli hyvin energinen olo. Aina valilla tuli tosin lipsuttua - kuten esimerkiksi asuttuamme Englannissa 2011, stressi ja kiire vei voiton.




Taman vuoden puolella sitten jatin maidon pois, viljattoman ja myohemmin gluteenittoman lisaksi. Painoa on lahtenyt yhteensa 12 kiloa. Terveydentilani takia olen etsinyt sita punaista lankaa kaikkialta. Tupakan polttokin loppui taman vuoden alussa. Hyvin helposti vielapa.

Olen miettinyt, etta olen varmasti ajanut elimistoni tahan pisteeseen stressilla, syomattomyydella, paastoamisella ja epatasaisella rytmilla. Pitkan aikaa paastosin paivan ja soin vasta illalla. Siina valissa join vain isoja maaria kahvia kotona ja toissa. Nukkumaanmeno meni myohaiseksi koska olin paljon iltatoissa.

Hyotyliikuntaa tulee paivittain. Olen myos ottanut venyttelyn tavaksi koska minulla on pari kiusallista jumia selassa. Hankin miehelle tallaisen Casall Exetuben ja sita tuleekin paivittain kaytettya. Tai lainattua. ;) Mika on minun, on myos hanen ja toisinpain.

En ole mikaan sporttityyppi - ja hitto etta arsyttaa tuo joka tuutista tuleva fitness-hompotys. Jotain rajaa. ... Kuitenkin innostun tasta viela viela itse jossain vaiheessa (toivottavasti en) - kun sen kulta-aika on jo ohitse, of course.

Mutta, ennen sita:



NOT


Kuvat tarjoaa: Weheartit.com


Translation for my darling:

What is mine is yours and so on. That is why I borrow all of your shirts. Hehe. 
If I ever get into fitness, probably when it's not fashionable anymore - please make sure that I come to my senses.

No comments:

Post a Comment