Kiitollinen

Eilisen kiitospaivan kunniaksi tuli mietittya asioita, joista olen kiitollinen. Ei olisi pahitteeksi tehda useamminkin, koska itse olen usein vahan liiankin negis.

Olen kiitollinen siita, etta....

Olen syntynyt sivistyneeseen kulttuuriin ja maahan, jossa naisilla on tasa-arvo.

Minulla oli rohkeutta muuttaa kahteen maahan joista ensimmaisessa, Englannissa, tapasin mieheni ja toiseen muutin hanen vuoksensa.

Olen tavannut ihmisen, joka on tarkoitettu juuri minulle. Jota ilman elamaa ei voisi kuvitellakaan.

Olen oppinut englannin kielta ja vahan jo ranskaakin, vaikka valilla toivottamalta tuntuukin.

Elin villit vuoteni aikaisin (vanhemmat ei silloin tykannyt) ja seuraava kriisi on toivottavasti sen jalkeen kun lapset muuttavat pesasta (ainahan saa unelmoida).

Olen ollut joskus tarpeeksi dingdong ja epatasapainossa ymmartaakseni virheistani ja oppiakseni itsestani enemman.

Olen ollut tarpeeksi vahva.

Minulla on nelja raajaa ja voin liikkua vapaasti.

Meilla on kiva koti ja hienoja tavaroita.

Allergo-kakut on keksitty.

Saan hengittaa puhdasta ilmaa.

Elan.

Olen kiitollinen...

Miehestani ja hanen rakkaudestaan.
Hyvista ystavista, joita minulla on.
Meidan koirista ja kanista, joita rakastan mielettomasti.
Vanhempieni tuesta.
Kaikista elaimista maapallolla.
Kaikista hyvista ihmisista maapallolla.
Hyvista ihmisista, joita olen saanut elamani aikana tavata.
Luovuuden taidosta.
Empaattisuudesta.

Haastan kaikki teidat tekemaan saman. :)