Raskausuutisia

Yksi parhaista ystavistani kertoi odottavansa vauvaa. En olisi halunnut tuntea nain, mutta voin pahoin - olen kateellinen. Eihan se minulta ole pois, mutta olen myos huolissani ystavastani. Tilanne ei ole paras mahdollinen. 

Olen silti myos onnellinen hanen puolestaan. 

Jotenkin kuvittelin olevani se ensimmainen raskaana oleva tasta ystavapiiristani - mika on ihan typeraa ja lapsellista. Kai taaltakin jossain vaiheessa perassa tullaan.

Vaikka ystavani vauvauutinen olikin aikamoinen yllatys, niin muuten paiva on sujunut hyvin. Tunsin oloni pitkasta aikaa itsevarmaksi. Tunsin itseni vapaaksi kun kavelin tuolla ulkona. 

Tuntuu muuten, etta ranskalaiset ovat kauhean hitaita kavelemaan ja valilla se jopa ahdistaa, hehe. 

Itse hiihdan aina sellaista pikavauhtia ja varsinkin nailla kapeilla kaduilla arsyttaa jos joku vitkuttelee edessa. En tieda, pitaisiko huutaa jo hyvan matkan paasta, etta: "Excusez-moi!". Ei siina muuten, mutta yleensa nama ihmiset kavelevat viela keskella sita kapeaa kavelytieta. Tuntuu, etta Suomessa ihmiset ovat aina paljon kiireisemman oloisia. Itsesuojeluvaistokin aina heraa jos joku, varsinkin mies, kavelee hitaasti ohi.

Kuulimme, etta gynekologi ei ole siksi soittanut, koska ei ole aina paikalla tuolla sairaalassa. Valittavat soittopyynnon hanelle. 

Jos gynekologi sanoisi, etta yrittaminen olisi mahdollista ja sen jalkeen mieheni haluaisi kuitenkin viela odottaa - ei se oikeastaan haittaisi, koska ainakin tietaisimme, etta yrittaminen on mahdollista silloin kun molemmat sita haluamme. 

Tein pitkasta aikaa tanaan fetasalaattia, joka on ollut aina yksi lempiruuistani. Yritan valttaa maitoa mahdollisimman paljon, koska epailen sen aiheuttavan allergiaa - ainakin lehmanmaidon - seuraavalla viikolla sekin selviaa testeissa. Tahan kayttamani feta on perinteiseen kreikkalaiseen tapaan lampaan maidosta tehtya, enka ainakaan huomannut mitaan oireita ruokailun jalkeen. Olisikin mahtavaa jos voisin syoda edes jotain maitotuotteita. 

Translation for my darling:

I'm the only power-walker of the city, it seems.

Maski saapui

Sain eilen vihdoista viimein taman meikkipuuterin kotiin. Oli tarkoitus ottaa ensiksi Duo Mat, mutta koska Sephorassa ei ollut savyvalikoimaa, niin tein vahan lisatutkimusta tasta uudesta Pro Finish-meikkipuuterista. Itselleni puuterointi on miellyttavampi vaihtoehto, mutta tarpeen vaatiessa tata voi kayttaa markanakin levitettyna. Kokeilin eilen hiukan ja tuntui ihan miellyttavalta, mutta ihoni oli liian kuiva. Kasvoja alkoi polttelemaan illalla. Tanaan siis koitan kosteutuksen kanssa ja pidan sormet ristissa, etta se toimisi. 

Yritan etsia aina mahdollisimman paljon tietoa tuotteesta ennen kuin ostan. Varsinkin tallaisen kalliimman kosmetiikkatuotteen, ja vaikean ihon, ollessa kyseessa. 

Joissakin tilanteissa kosmetiikan saralla kannattaa ehdottomasti katsella ulkomaisilta sivustoilta, ennen kuin ostaa Suomesta. Tamakin tuote olisi Suomessa n. 50 euroa, mita se taalla maksaa 34 euroa. Viime vuonna tilasin Suomeen, Feeluniquelta, BareMineralsin aloituspaketin puoleen hintaan siita, mita se maksaa esimerkiksi Sokoksella. Tuotetta en voi kylla suositella.

Raportoin myohemmin miten Aleppo pesee taman tuotteen pois.

Lempi ripsari menee savy savyyn meikkipuuterin kanssa.

Kaytiin eilen laakarissa ja sain yhden kerran antibiootin, joka laitetaan veteen ja juodaan, sen jalkeen kun on kaynyt pissalla. Sen jalkeen ne kivut vasta alkoivat - niin kuin yleensa kun bakteerit lahtevat latkimaan. 

Laitoin vannaan kuumaa vetta ja menin kylpyammeeseen istumaan. Valilla tuntui silta kuin olisi pusertanut jotain ulos. Mukavaa painetta.
Toivon mukaan menisi taman paivan aikana pois. Pitaa vaan juoda paljon, niin kuin yleensa teenkin, mutta jostain syysta virtsatieinfektion aikana ei tee mieli kauheasti rampata pissalla, kun se tuntuu aina niin mukavalta.

Teinpa aamulla myos senkin virheen, etta googletin: 'virtsatietulehdus ja raskaus'. D'oh!
Kaikkeen vaivaan toki sen raskauden saa yhdistettya.

Tunteiden vuoristorataa

Pienta ei huolet paina.

Kasvojen kuumotusta on taas vaihteeksi tullut kolme iltaa. Joka kerta sen iskiessa, vaivun masentuneeseen mielentilaan ja se saa epailemaan koko tulevaisuutta. 

Eilen illalla jopa sanoin miehelle, etta: "En halua miettia enaa vauva-asioita, silla ei me voida vauvaa laittaa aluille, ennen kuin tama on selvinnyt - jos koskaan. En pysty tahan." Aina se tulee takaisin. Aina saa miettimaan, etta mita talla kertaa tein vaarin. Mita sellaista soin, joka laukaisi taman. Jos se ei ole ruoasta kiinni niin mika helvetti mua vaivaa. Mistaan testeista ei loydy mitaan.

Yritan pitaa mieleni kiinni projekteissa, jotta paa ei tayttyisi pelkasta pakkomielteesta tahan kasvojen tilaan. Tai vauvasta - mutta kun sekin on kiinni tasta. 

Taas on itkut tasta itketty - ehka ei ikina. 

Sinista ja lainattua kaverin haista. Laitoin joulun kunniaksi taman kankaanpalan poydalle. Ajattelin laittaa paalle alustan kynttiloille ja ehka jotain pikkukoristeita. Ollaan myos yritetty loytaa jotain isoa puu/kuusi valokoristetta vahan joulutunnelmaa tuomaan.

Aloitin tanaan (kp16) toisen kierroksen Duphastonia eli Teroluttia. Tervetuloa lisa finnit ja rasvainen paanahka. Ei ole kylla ihan lempilaaketta tama. 

"Valeraskaus" oireet vain vaivaa. Kuvottava olo ja maha kremppaa. (Turvotus tosin voi olla kylla ihan puhtaasti ruokavaliolla aiheutettua, niin on pielessa - silmapusseista sen huomaa.) Pitkasta aikaa repaisyja ja valkkaria normaalia enemman.

Pieleen meni, mutta tulipahan tehtya.

Juttelin Miehen mummun kanssa puhelimessa vahan aikaa, silla han aina haluaa kuulla minuakin, ihana Mamie. <3 Sanoi sitten, etta mulla on jo hyva aksentti. Jotain hyvaa tahankin viikonloppuun. Hyvaa on myos raittiissa ilmassa reippailu (ja kannissa olevien ihmisten bongailu sunnuntaina) ja What to Expect When You're Expecting-elokuva. Ylikaytetyt aivot narikkaan.  Itse olen nahnyt aikaisemmin, mutta mies ei. 

Katsellaan nimittain melkein pelkastaan vauva aiheisia elokuvia. Great Gatsby on saanut jo odottaa tovin vuoroaan.

Vauvalle

Olen selaillut pitkin nettia minkalaisia juttuja haluaisin tulevalle vauvalle ainakin hankkia. 

Kokosin ihanista tavaroista ja tekstiileista kollaaseja. Olen vahan nirso ja tykkaan tietysta tyylista - sen takia otan mielellani paljon tuotteita samasta sarjasta, jos loydan jonkun miellyttavan. Silmaa miellyttavia tuotteita on loytynyt kuitenkin paljon. 

Erikseen taidan laittaa viela kollaaseiksi suomalaiset tuotteet ja kirjat, joita ainakin haluan lapsellemme. 

Aloitetaan kuitenkin naista!

1. Sängyn suojus 29,99 €, Kiabi - Ihastuin naihin vauva Puh ja Tiikeri tuotteisiin. Tykkaan niin paljon vaaleansinisesta ja turkoosista., 2. Tuttipullo 2,99 €, Tati, 3. Hupullinen pyyhe 14,99 €, Kiabi, 4. Vauvan torkkupeitto 14,95 €, H&M, 5. Torkkupeitto veluuria 6,99 €, Kiabi, 6. Kirjasuojus 7,99 €, Kiabi, 7. Ruokalappu 1,99 €, Tati, 8. Ruokalaput 6,99 €, Tati.

Ruokalappu vaihtoehtoina "I love daddy", lisaksi oli ainakin "Isani on paras". Eikohan sellainenkin hommata. Totuutta on turha kierrella.

1. Halipupu vaaleansininen 14,00 €, Pentik, 2. Bulldoggi 14,99 €, Ikea, 3. Possu 7,99 €, Ikea, 4. Halipupu luonnonvalkoinen 14,00 €, Pentik, 5. Nuuti Poro 19,00 €, Pentik, 

6. Helistin 2,99 €, Ikea. 

Katseltiin noita halipupuja kun kaytiin Suomessa. Haluaisin niista joko vaaleansinisen tai luonnonvalkoisen keskikokoisena - tai toisen pienempana. Nuuti Poro saisi olla isoimmassa koossa. Ihana. :-)

Bulldoggi on loppu Suomen Ikeasta, mutta taalta sita viela saa ja nyt pitaisi pika pikaa tilata - ennen kuin se on taaltakin loppu... Sen nimittain haluan ehdottomasti. 

1. Yöpuku 14,99 €, Kiabi, 2. 2 kpl yöasuja 14,95 €, H&M, 3. 2 kpl veluuri yöasuja 25,90 €, Vertbaudet, 4. Veluurihaalari 14,95 €, H&M, 5. Kengät 17,95 €, Vertbaudet, 6. Kengät 7,95 €, H&M, 7. Vastasyntyneen vaatesetti 27,95 €, Vertbaudet, 8. Myssy 5,95 €, H&M, 

9. Veluurimyssy 6,99 €, Kiabi.

Tykkaan melkeinpa kaikista haalareista ja pipoista joissa on korvat - niilla voisin pelkastaan koko kollaasin tayttaakin. :-) 

Kummatkin noista vuorellisista saappaista on tarkoitettu vastasyntyneelle, mutta nuo Vertbaudetin versiot nayttavat mukavammalle jalassa - H&M:n on jotenkin painavamman nakoiset. Materiaalien haluan olla mukavantuntuisia ja hellia ihoa vasten. Mitaan ylimaaraista arsytysta ei kaivata.

Androgeenit

Eilen tulivat tulokset androgeeneista.

Niinhan siina kavi, etta androsteenidioni oli koholla. Tama johtuu yleensa juurikin monirakkulaisista munasarjoista ja aiheuttaa PCOS-oireita. Testosteroni itsessaan ei nayttaisi olevan koholla? Jatan kuitenkin syvaanalyysit ammattilaiselle.

Jannittaa.

Mita jos gynekologi soittaessaan sanoisi, etta ihan hyvin voitaisiin alkaa yrittamaan? Tai mita jos sanookin, etta kylla nayttaa silta, etta taytyy jotain laakitysta syoda ensin. Olen malttamaton ja haluaisin jo tietaa...

Lahipaivina ollaan puhuttua kaikkea siita, miten voi valmistautua etukateen yritykseen ja minkalaisia kikkoja on raskauden alun helpottamiseen - jos niita tullaan tarvitsemaan. Greippimehu, foolihappo, kananmunan valkuainen, jalat kattoon... Kaikkea on valmis sitten kokeilemaan.

Tata on turha kuitenkin liikaa miettia etukateen, koska viela ei tiedeta koko tilannetta, eika olla paasty itse yrittamiseen.

Olisin halunnut hakea tanaan Sephorasta meikkipuuterin - mutta - liike on keskustassa ja siella on meneillaan mielenosoitus. Maanantaina sitten. Aleppo saippualle tiedossa uusia haasteita.

Nyt mietin, etta mita ruokaa voitaisiin illalla kayda hakemassa tai tehda. Paivan kohokohtana tanaan toimii siis Once Upon a Time.

 Villia.

Vauvakuumetta

Tata on nyt jatkunut monta kuukautta, kuumeilua - selittamatonta kaipausta omaan nyyttiin. Valilla se laantuu ja sitten salakavalasti tulee taas takaisin, eika ajatuksissa liiku mitaan muuta kuin: vauva, vauva, baby, baby.

Tulee luettua vahan liikaakiin raskauteen liittyvia juttuja - blogeja ja foorumeita. Katsottiin miehen kanssa yhdessa dokumentti Babies.

Hankin sita haluaa, vauvan, mutta on paljon jarkevampi ja jalat maassa kuin mina. Odottaminen ei haittaa, eika ymmarra sita miksi minun pitaisi saada nyt ja heti - no en ymmarra minakaan! Olen yrittanyt jarkeilla tata itselleni - tuloksetta. :)

Hosumalla ei seuraa mitaan hyvaa. Lahinna minulla on vain ollut pelkoja, etta mita jos tasta tulee pitka urakka? Kai siitakin selvittaisiin, pakko on.

Odotellessa etsimme isompaa asuntoa, tassa nykyisessa on noin 43 neliota, toisella makuuhuoneella ja mieluiten takapihalla koirille. Haluamme pois tasta kaupungista, jonnekkin ihmisystavallisemmalle alueelle.

Kuvat tarjoaa: Weheartit.com

Hei marraskuu.

Kuukausi kuukaudelta lahempana.

Avausnumero

Minulla on kamala ahdistus. Kamala. Aloitin taman blogin siina toivossa, etta saisin sita vahan hellitettya ja avattua sielunmaisemaani. Myos siina toivossa, etten kaataisi tata kaikkea paskaa mieheni niskaan, silla han on minun sankarini, tukipilarini - ilman hanta olen lyijya. Rakkautemme on suurta.

Pitaa vain yrittaa ymmartaa itseaan ja olla karsivallinen.

Minulla on kamala vauvakuume - ihmisena, joka joskus sanoi ettei koskaan halua lapsia. Siitas sait sina kyyninen ihmispolo. Nain ne asiat muuttuvat kun elamaan astuu oikea ihminen.

Minulla on myos masennus, johon minulla on laakitys. Tassa nain vahan yli kuukauden jalkeen on tuntunut vahan paremmalta. Jaksan siivota enemman - mika on plussaa. Myos tehda ruokaa taas vahan enemman -ehdottomasti plussaa. Nama asiat tulevat luonnollisesti lisaantymaan kun talossa on vauva. Sitten on tehtava, vaikka mika olisi.

Mutta millaan ei jaksaisi odottaa, etta laakitys alkaisi potkimaan persuksille ja tuomaan enemman energiaa ja aihetta hymyyn. Ei yksinkertaisesti jaksaisi odottaa enaa elaman alkamista.

Raskaana haluaisin olla nyt, en vain odottaa oikeaa ajankohtaa, vaikkei se odotus toisaalta pitka olekaan - ainakin sen verran, etta odotamme mita gynekologi tuumaa laakityksista ynna muista, kun loydettiin viimeksi ultrassa monirakkulaiset munasarjat ja muutkin oireet tasmaa pcos:iin. Paitsi paino, se on normaali - ainakin viela. Ei kauaa jos jatkan tata kiellettyjen ruokien nauttimista ahdistukseen. Varsinaista.

Se vain pelottaa, etta kuinka kauan siina sitten voi menna ennen kuin tarppaa? Sita mina tassa jo etukateen murehdin, kuten tapaan kuuluu. Jotenkin tuntuu ettei tule olemaan ihan helppo keissi kun kierto on mita sattuu. Mutta sekin auttaisi jos vain saataisiin kuulla, etta se on mahdollista ja etta ovulaatio loytyisi, kierrosta huolimatta. Saisi heittaa - ei hanskat - vaan jotain muuta nurkkaan.

Olen 22-vuotias ja kirjoitan patongin ja juuston maasta. Taalla on ihan jees joskus.
Toivon mukaan saan myohemmin kirjoittaa siita, mita se odottaminen taalla Ranskassa onkaan. Sita ennen kuitenkin jannitetaan saanko masennus moron selatettya ja mahdollisuuden onnelliseen elamaan.

Translation for my darling:

Lock up the fridge. NOW.